Hyvä vanhempi varmistaa, että lapsella on tylsää

Tylsyys mielletään usein negatiiviseksi tunteeksi. Tutkimusnäytön perusteella näyttää kuitenkin siltä, että sillä on positiivinen vaikutus paitsi luovuuteen, myös mielenterveyteen ja yleiseen hyvinvointiin. Teknologian ja älypuhelinten jatkuva läsnäolo tekee tylsyydestä entistä harvinaisempaa. Millainen vaikutus sillä on meihin – ja ennen kaikkia lapsiin?

Harva toivoo kohdalleen tylsiä hetkiä, ja monesti teemmekin parhaamme niitä välttääksemme. Suoratoistopalvelu laulamaan, musiikki soimaan, kännykkäpeli tulille ja some auki – aivan käden ulottuvilla avautuu loputon määrä viihdettä kaikille sitä kaipaaville. Teknologian kehittyminen ja lisääntyminen on mahdollistanut sen, että kenenkään ei tarvitse enää koskaan olla tylsistynyt. 

Erityisen vaikeaa tylsyys voi olla lapsille. Tekemisen puutetta valittelevalle lapselle on helppo antaa periksi, sillä apu löytyy vain muutaman klikkauksen päästä: tunti tai pari lisää ruutuaikaa saa valituksen loppumaan, ja vanhempi voi palata takaisin omiin touhuihinsa. Viattomalla ratkaisulla voi kuitenkin olla pidemmän päälle ikäviä seurauksia.

Ylistys tylsyydelle

Tylsyyden eduista löytyy paljon tieteellistä näyttöä. Vuonna 2016 julkaistussa artikkelissa tutkija Ben Mann osoittaa, että tylsistynyt mieli alkaa ajatella luovasti, ja uudet ideat ja ratkaisut putkahtavat mieleen helpommin silloin, kun uusia ärsykkeitä ei ole jatkuvasti saatavilla. Tylsistynyt mieli pyrkii etsimään hanakammin uutta tietoa, joka puolestaan voi johtaa uusiin oivalluksiin. Mann perusti havaintonsa useisiin tutkimuksiin, joissa vertailtiin tylsiä ja haastavia tehtäviä tehneiden yksilöiden kykyä pärjätä luovuutta vaativissa tehtävissä. Tulos oli selvä: tylsyydestä kärsineet koehenkilöt olivat verrokkejaan huomattavasti luovempia.

Erityisen hyvin ilmiö vaikuttaa toimivan luonnossa. Vuonna 2018 julkaistun raportin mukaan luonnossa aikaa viettäneet koehenkilöt arvioivat olonsa tylsemmäksi ja luovuutensa korkeammaksi kuin ne koehenkilöt, jotka olivat sisätiloissa. Ehkäpä juuri siksi luonto tuntuu monesta mielekkäältä paikalta pitää tauko ja rauhoittua. Samoilu esimerkiksi metsässä tai rannalla tarjoaa myös automaattisesti tauon teknologiasta. 

Jos pääsy luonnonhelmaan ei ole mahdollista, tietoiset tauot teknologiasta tekevät myös hyvää. Journal of the Association for Consumer Researchissa julkaistu tutkimus osoittaa, että ne tutkimukseen osallistujat, jotka pitivät tietoisesti taukoja teknologiasta ja käyttivät ajan esimerkiksi lukemiseen tai kävelyyn olivat luovempia kuin ne, jotka eivät priorisoineet taukoja teknologiasta. 

On siis selvää, että jokaisen kannattaisi joskus antautua tylsyydelle. Aikuisten kohdalla päätös tylsyydestä vaatii monesti vain tahdonvoimaa, mutta lapset eivät vielä pysty samanlaiseen päätöksentekoon. Kuinka siis menetellä, kun lapsella on tylsää?

Isi, mulla on tylsää!

Nykyaikana lapset ovat helposti ylistimuloituneita. Lapselle on tärkeää opettaa, että välillä saa ja pitää olla vähän tylsää. Tylsyys auttaa lasta oppimaan ja soveltamaan monia tärkeitä elämäntaitoja, kuten itsemotivointia, luovuutta ja ongelmanratkaisua. 

Lisäksi tutkimukset viittaavat siihen, että jatkuvalla stimulaatiolla voi olla kielteisiä vaikutuksia lasten mielenterveyteen. Journal of Child Psychology and Psychiatry -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että elektroniikkaa runsaasti käyttävillä lapsilla oli enemmän tunne- ja käyttäytymisongelmia. Tutkijoiden mukaan tylsyys voi tarjota tarvittavan tauon teknologiasta ja antaa lapsille mahdollisuuden kehittää tärkeitä sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Koska lapset eivät osaa itse säädellä omaa teknologiankäyttöään, on tärkeää, että vanhempi puuttuu peliin ja asettaa terveellisiä rajoja. 

Kokeile näitä vinkkejä, kun lapsi valittaa tylsyyttä:

1. Selitä lapselle, että on ihan ok olla tylsistynyt, ja että se on tunne, jota kaikki maailman ihmiset joskus tuntevat.
2. Kannusta lasta käyttämään mielikuvitustaan, ajattelemaan luovasti ja keksimään itse ideoita siitä, mitä hän haluaisi tehdä tai luoda. Mielikuvituksella ei ole rajoja. 
3. Kehota lasta ulkoilemaan. Mielikuvitus ja luovuus pääsevät tutkitusti valloilleen luonnonhelmassa, ja ehkä joku kaveri lähtee mukaan seikkailuun. Xplora-kellohpuhelimen kautta vanhempi voi jatkuvasti seurata lapsen liikkeitä tarkan GPS:n avulla, sekä asettaa tarpeen mukaan turva-alueita. Xplorassa ei ole pääsyä nettiin tai peleihin, joten se ei vie lapsen huomiota pois oikeasta maailmasta, leikistä ja liikunnasta. Lue lisää kellopuhelimista täältä.
4. Anna lapselle jokin iälle sopiva taloustehtävä tai pyydä häntä auttamaan kotitöissä tai esimerkiksi ruoanlaitossa. 
5. Vältä ratkaisemasta tilannetta tarjoamalla lapselle teknologiaa. Kannusta lasta keksimään tekemistä, joka ei tapahdu ruudulla.