Miten jutella lapsen pelosta?
Miten jutella lapsen kanssa vaikeista tunteista ja hankalista aiheista?
Miten jutella lapsen pelosta, kun aiheet muuttuvat hankaliksi ja tunteiden käsittely saa uusia ulottuvuuksia? Löydät artikkelista alakoulun opettajan kommentit ja 8 vinkkiä pelosta keskusteluun.
Puhu pelosta
Lasten pelkoihin voi vaikuttaa sekä ulkoiset, että sisäiset tekijät. Emme saa vähätellä lapsen kokemia tunteita ja niistä puhuminen on erittäin tärkeää. Jokainen vanhempi haluaa varmasti tavoitella suhdetta, jossa lapsi voi ilmaista itseään vanhempien seurassa ilman pelkoja ja häpeää. Pelot ja suuret tunteet voivat nousta monenlaisista asioista. Olipa kyse pimeästä sängynalusesta, koulukiusaajasta, muumien möröstä tai netissä kohdatusta videosta, lapsi on hyvä opettaa jakamaan tunteitaan rohkeasti. On tärkeää, että lapsi voi rohkeasti osoittaa pelkonsa, eikä hänen tarvitse esittää rohkeaa. Vaikka pelkotilat ovat usein ajan kanssa ohimeneviä, lasta ei saa jättää yksin tunteidensa kanssa.
Luonnollinen vai haitallinen pelko?
Jotkut pelon kohteet ovat täysin luonnollisia ja tarpeellisia lapselle. Esimerkiksi uhkaavasti käyttäytyvä humalainen on pelon kohde, joka on täysin luonnollinen ja pelkääminen voi auttaa lasta välttämään ikäviä tilanteita. Pelkotilat ovat oleellinen osa suojautumismekanismiamme ja auttavat meitä selviytymään haastavissakin tilanteissa. Joskus pelon kohde voi kuitenkin aiheuttaa lapsen elämään negatiivisia vaikutuksia ja tällaisten tilanteiden tunnistaminen olisikin äärimmäisen tärkeää, jotta asiaan voidaan puuttua.
MLL: jaoittelee lasten pelon kohteet neljään eri kategoriaan:
- Nukkumaanmeno
- Tietty kohde
- Vuorovaikutus
- Vahingoittuminen
Lähde:
Kankkonen, Marjo. Suutarla, Anna. 2006. Pelottaa! Työkirja lapsen pelkojen kohtaamiseen. Mannerheimin lastensuojeluliitto.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Sosiaalinen media
Yksi asia on aina ollut selvää: sosiaalinen media ja internet ovat täynnä sisältöä, joka ei sovi lapsille. Maailmantilanteen heilahdukset päätyvät internetin aikakaudella kaikkien älylaitteiden näytöille tavalla tai toisella. Lapsi voi törmätä järkyttävään videomateriaaliin uutissivustojen lisäksi esimerkiksi TikTokissa, Instagramissa, kavereilta saaduista viesteissä tai videoiden kommenttikentissä.
Vaikka useimpien sosiaalisen median sovellusten ikäraja on kolmetoista, niiden käyttöä voi olla hankalaa valvoa käytännössä. Somealustoilta ladatut videot leviävät myös alustan ulkopuolella ja voivat päätyä lapsen näytölle esimerkiksi kavereiden lähettämänä.
Uutiset puhuttavat myös koulussa
Alakouluopettajana monikulttuurisessa koulussa työskentelevä Lotta* pääsee seuraamaan arjessa, kuinka isot uutiset vaikuttavat pienimpien elämään.
– Opettajana koen, että se on minun velvollisuuskin käydä tilannetta läpi oppilaiden kanssa, Lotta sanoo. – Erityisesti tällaisena aikana, jolloin kaikki jaetaan livenä, eikä järkyttävän materiaalin näkemiseltä voi välttyä.
Vaikka lapsia haluaisi suojella kaikelta pahalta, se ei aina ole mahdollista. Lapset eivät elä omassa irrallisessa kuplassaan, ja isot koko yhteiskuntaa vavisuttavat tapahtumat eivät jää heiltä huomaamatta. Puhumattomuus ja vaikeneminen ei suinkaan vähennä pelkoa.
– Uutisista on tärkeää keskustella kouluissa senkin vuoksi, että koskaan ei voi tietää sitä, miten asioita käsitellään lapsen kotona. Joissakin tapauksissa lapsi saattaa olla täysin TikTokista tai netistä saamansa, ehkä jopa virheellisen, tiedon varassa.
*Lotan nimi on muutettu artikkelia varten oppilaiden yksityisyyden suojaamiseksi.
Juttu jatkuu kuvan alla.
7 vinkkiä lapsen pelon ja vaikeiden tunteiden käsittelyyn
Havannoi
Esitä lapselle avoimia kysymyksiä, jotka johdattelevat aiheen pariin. Esim: Mitä ajattelet kuulemastasi/näkemästäsi? Onko jotain mitä ihmettelet? Minkälainen olo sinulla on? Seuraa lapsen kehonkieltä ja kuuntele kärsivällisesti. Jos nyt ei ole sopiva hetki jutella aiheesta, voit aina palata siihen myöhemmin uudelleen.
Kuuntele
Kaikki pelot eivät välttämättä aina tunnu rationaalisilta, mutta lapsen kuunteleminen on silti tärkeää. Rohkaise lasta puhumaan, kun pelko on läsnä. Lapsen on tärkeää saada kokea, että hänen ajatuksensa, huolensa ja tunteensa aiheesta otetaan vakavasti ja että vanhempi kuuntelee häntä aidosti.
Ole suora ja selkeä
Älä kiertele ja kaartele turhaan vaan ole suora ja selkeä. Oma puhe on syytä kuitenkin mukauttaa lapsen kehitystason mukaiseksi, vaikka asioista on hyvä puhua niiden oikeilla nimillä. Etenkin kouluikäiset lapset kohtaavat valtavasti tietoa sosiaalisten suhteiden kautta ja mahdollisesti myös somesta. Muista että sinä vanhempana olet vastuussa siitä, että lapsi oppii erottamaan todellisuuden huhuista ja väärästä tiedosta.
Hyväksy ettei sinullakaan ei ole kaikkia vastauksia
Vaikeat aiheet ovat monimutkaisia ja laajoja. Edes meillä aikuisilla ei ole aina vastausta kaikkiin kysymyksiin. Lapselle on ok vastata: “En tiedä”.
Luo turvallisuutta
On tärkeää, että lapsi kokee että oman perheen jäseniin voi luottaa ja heidän seurassaan on turvallinen olo. Ole tietoinen omista fyysisistä ja emotionaalisista reaktioista, sillä ne heijastuvat aina myös lapsiin. Mieti missä ja milloin otat haastavat aiheet puheeksi. Etenkin pienten lasten kanssa keskustellessa on tärkeää madaltua fyysisesti lapsen tasolle.
Ole avoin erilaisille tunteille
Jokainen lapsi kokee tunteita yksilöllisesti ja reagoi omalla tavallaan. Lapsen kokemukseen vaikutta ikä, aikaisemmat kokemukset, kulttuuri sekä monet muut tekijät. Pelkoon ja ahdistukseen ei liity koskaan oikeita tai vääriä reaktioita.
Päätä keskustelu aina positiiviseen
Tunnekuohun päätteeksi on hyvä luoda toivoa tai keventää tunnelmaa huumorilla, mukavilla muistoilla tai leikeillä. Näin pelon tunteet eivät jää pinnan alle kuohumaan ja lapsi saa aikuisen avustuksella ajatuksensa mukaviin asioihin.
